Kuinka jaksaa töissä pimeän vuodenajan läpi
Oletko huomannut eroa omassa vuorokausirytmissäsi tai vireyden määrässä kesäisin ja talvisin? Et ole yksin, sillä suuri osa suomalaisista kärsii kaamosoireilusta.
Valo vaikuttaa vireyteen
Valon määrällä on vaikutus vuorokausirytmiimme. Ihmisen uni-valverytmiä säätelee melatoniini niminen hormoni, jota erittyy yöllä aivojen käpylisäkkeessä, kun on pimeää. Melatoniini laittaa meidät väsymään, mikä onkin tarpeellista, jotta saamme nukuttua iltaisin ja öisin. Valo vaikuttaa osaltaan melatoniinin tuotantoon. Aamulla, kun valo lisääntyy, melatoniinin tuotanto vähenee ja tunnemme itsemme virkeäksi. Lisäksi vireystilaan vaikuttaa kortisolihormoni, jota alkaa erittyä aamuyöllä ja joka valmistelee kehoa herätykseen.
Meillä Suomessa pimeä vuodenaika on pitkä, ja vähäinen valon saanti sekoittaa ihmisen luontaista vuorokausirytmiä. Talvisin lyhyt vuorokauden valojakso voi aiheuttaa kaamosoireita, kuten kaamosmasennusta ja kaamosrasitusta. Kaamosoireista kärsii jopa lähes kolmannes suomalaisista. Noin prosentilla ilmenee talvisin toistuvia kaamosmasennusjaksoja. Perintötekijöilläkin on vaikutuksensa siihen, miten reagoimme pimeyteen ja miten alttiita olemme kaamosmasennukselle.
Tunnista kaamosoireet
Kaamosoireet ovat monelle tuttuja talvisin, vaikka niitä ei ehkä aina huomaa mieltää pimeästä johtuviksi oireiksi.
Tyypillisimpiä kaamosoireita ovat vaikeus herätä aamuisin, yleinen voimattomuus ja väsymys sekä tarmon puute.
Muita kaamosoireita ovat esimerkiksi makeannälkä tai tarve syödä ja herkutella tavallista enemmän, mikä aiheuttaa painon nousua. Mieliala voi olla alentunut, ja kaamosoireiluun kuuluu surullisuus, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys sekä jopa sosiaalinen vetäytyminen. Oireilusta kärsivä voi menettää kykynsä tuntea mielihyvää tai mielenkiintoa normaalisti iloa tuottaviin asioihin.
Parhaat vinkit kaamosmasennuksen torjuntaan
Kirkasvalohoito auttaa jaksamaan, koska se korvaa puuttuvan luonnonvalon tehokkaasti pimeänä vuodenaikana. Kirkasvalohoidon on tutkitusti todettu lieventävän kaamosoireita ja kaamosmasennusta säännöllisesti käytettynä. Hoitokeino on ollut käytössä jo 30 vuotta, ja se on nopea, helppo ja turvallinen tapa pitää itsestään huolta.
Kirkasvalohoito aamuisin tahdistaa sisäistä kelloa ja pitää unirytmin vakaampana, mikä helpottaa heräämistä aamuisin.
Töitä on mukavampi tehdä virkeällä mielellä. Kirkasvalohoito nostaa energiatasoja ja vireystilaa, mikä osaltaan parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Samalla myös työmotivaatio ja työteho paranevat, mikä on työssäjaksamisen kannalta hyvin olennaista. Varsinkin toimistotyöntekijät hyötyvät kirkasvalolampun käytöstä.
Ennaltaehkäise kaamosoireilua kirkasvalohoidolla
Kirkasvalolaite sopii monipuolisesti ihmisille, joilla on erilainen valoherkkyys. Valotasoa voi säätää himmentimen avulla, jolloin voidaan huomioida käyttötilanne ja haluttu tunnelma. Kirkasvalolaitteiden käyttö on turvallista ja helppoa arjessa. Kirkasvalon käyttöä ei vie ylimääräistä aikaa, mutta silmät on tärkeää pitää auki. Valo vaikuttaa silmien kautta melatoniinin erityksestä vastaavaan käpylisäkkeeseen.
Kirkasvalohoidon tehoa voi säädellä sillä, miten lähellä laitetta oleskelee. Tavanomainen hoitoetäisyys vaihtelee 62‒102 cm välillä. Lyhyemmän ja tehokkaamman hoidon aikana voi oleskella laitetta lähempänä.
Parhaan tuloksen saamiseksi kirkasvalohoidon tulisi olla kahden ensimmäisen viikon ajan päivittäistä ja sen jälkeen jatkua talven ajan viitenä päivänä viikossa. Hoidon vaikutus on yleensä havaittavissa jo viikon jälkeen, kun oli alkaa tuntua energisemmältä. Säännöllinen käyttö oikealta etäisyydeltä tuottaa parhaan hoitotuloksen. Tehokkainta hoito on heti aamusta kello 6‒10, kun taas illalla otettu valohoito voi häiritä unensaantia. Kirkasvalohoidosta on hyötyä jo 15 minuutin käytön jälkeen.